lauantai 5. joulukuuta 2015

Klamuurin joulukiertue


Klamuurin tuotteita on myynnissä ja nähtävillä tässä joulun aikaan seuraavissa paikoissa:


Galleria Patina on Jyväskylässä, Kauppakatu 3.

Mäntsälässä, Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella on suuri ja kiva Joulumaa-tapahtuma, jossa Klamuuri on paikalla.

Heila Lähiruokatorilla on myös käsityömyymälä, jossa on Klamuurin tuotteita.

Hartolassa, 4-tien varressa on tavallista parempi kahvila La Karde Mumma, jossa on pientä käsityömyyntiä myös - sieltäkin löytyy Klamuuria!

http://www.lakardemumma.fi/

Nurmijärvellä sisustus- ja lahjatavaraliike Lila &Lime

sekä Rajamäen Lyhyttavaraliike
myyvät myös Klamuuria.

http://www.lyhyttavaraliike.fi/

Joulun huipennus mahtaa olla Tuukkalan Joulu Hirvensalmella 19.12.

https://www.facebook.com/events/1519210961737858/

Hyvää joulun odotusta!

Sekalainen sesonki

Klamuurin pajalla touhutaan työkyvyn äärirajoilla joulumyyntiä kohti. Kehyskukkaroita ja -laukkuja on tehtailtu siinä määrin, että nyt vaivaa sekä tenniskyynärpää että rikkonainen rakko peukalonhangassa - kehysten kiinnittäminen on voimalaji. Pikkuvaivat eivät haittaa, kun tuotteista on tulossa niin hauskoja!


Kissani Enska tässä toimii tuotantopäällikkönä jälleen kukkaroiden, hihnojen ja kankaiden sekalaisessa seurassa. Tunnelma kohdallaan.


Domino-kukkarolaukku on syksyn hittituote. Miesten pukukankaista ommeltu, pieni (kehys 10 cm) olkalaukku on sekä leikkisä että tyylikäs, eikö? Siihen mahtuu kännykkä, tupakkiaski ja rahapussi. Kuvan yksilössä on aivan huikean laadukas villakangas vanhasta Pukevan pikkutakista,


Dominot ryhmäkuvassa. Myös kukonaskelkuvio sopii mielestäni dominonappulan rinnalle, samoin entiset nahkahousut, joista tein pienen erän laukkuja.


Aivan toisen henkisiä ovat Klamuurin iltalaukut, joista ei puutu säihkettä. Kierrätyskankaista tehtyjä hienostelulaukkuja on vaikka minkä värisiä ja niissä on kaikissa yksilölliset koristelut. Prameita koristenauhoja löysin mikkeliläisestä romukaupasta, joka puolestaan oli lunastanut eläköityvän ompelijan varastot jossain Itä-Suomessa.


Iltalaukkujen kanssa samaa henkeä edustavat monarkkikukkarot, joita on sekä lyhyttä että pitkää, silmälaseille tai kännykälle soveltuvaa mallia. 8 cm:n kukkaroissa on käytetty mustalaispukujen ylijäämäpaloja, vanhoja jakkuja, lampunvarjostinten koristenauhoja ja vintagenappeja. Ihan kohta teen näitä uuden erän.


 

Maalaisromanttisempaa tyyliä edustaa putkimallinen pussukka entisestä verhokankaasta. Koristenappi on päällystetty paitakankaalla, kun minulla on nyt napinpäällystyskonekin. Pilkkuteemaa löytyy myös suloisista pikkukukkaroista alakuvassa.




Afrokukkarot ovat Klamuurin ensimmäinen tuote. Koko ompeluidea syntyi siitä, että Tansaniassa vietetyn ajan seurauksena batiikkikankaita oli kertynyt yli oman tarpeen ja niistä oli päästävä eroon. No, nyt niitä jo pitäisi hankkia lisää.


Vetoketjullinen pussukka nigerialaisesta hamekankaasta. Alla retrompia vetoketjupusseja.


Ja koska on tulossa joulu, täytyy olla myös joulutuotteita. Äidin vanha ja hauraaksi kulunut pitsipäiväpeitto palvelee jo toista vuotta pitsihiutalekoristeiden raaka-aineena. Tärkättynä se kestää hyvin koristekäyttöä. En itse pidä yhtään ns. joulunpunaisesta, mutta olen tehnyt pitsikoristeita myös punaisina ja vaihtoehtoja kaipaaville on mustakin vaihtoehto. 





Kuppikynttilät on tehty serkunpoikien kanssa yhteisenä joulubisneksenä. Meillä on tosi nättejä kierrätyskuppeja, joista tulen kajo kuultaa läpi, kun kynttilän sytyttää. Ja hah - löytyy muitakin värejä kuin pakkopunaista.

Voi olla, että jonain jouluna perustan kansalaisliikkeen "Jyrkkä EI joulunpunaiselle!"

perjantai 6. marraskuuta 2015

Messuille


Klamuuri osallistuu Suomen Kädentaidot 2015 -messuille, osasto A 125. Tulkaa katsomaan ja tekemään hohdokkaita hankintoja. Tuotteita täällä vielä laaditaan, eikä pahus vieköön meinaa ehtiä ottaa kuvia niistä.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Nahkalaukut picnicillä - kravattipakko!

Heleä syysaurinko vielä paisteli tuonne pellon laitaan, niin että vein uusimmat pienokaiseni kuvauspicnicille.

Tulin taannoin löytäneeksi kirpparilta lammasnappaa laatuvajaina vuotina. Toisaalta laajoihin materiaalikokoelmiini (koti rojua tulvillaan) kuuluu melkoisesti hienoja, vanhoja solmioita. Yhdistelin näitä arvokkaita materiaaleja, kun päätin oppia ompelemaan nahkalaukkuja.

Ensimmäisestä laukusta tuli mielestäni hiukan korealaishenkinen, se on sarjan suurin, cross over -mallinen kätevä kapistus.


Vetoketjulistassa on käytetty samaa solmiota kuin koristeaiheessa, sisällä on sävyyn sopiva vuori ja vetoketjullinen tasku, olkahihna on tukevaa puuvillaa jonka pituutta voi säätää soljella - se on isotätini mielenkiintoisesta jäämistöstä löydetty, vanha vyön solki.


Laukun ompelussa tuntuu pahimmalta haasteelta saada kahvat paikoilleen! Toisessa mallissani sijoitin ne kylkiin pinta-asennuksena. Tähän pieneen olkalaukkuun käytin omaa silmääni eritoten miellyttävää maastonvihreän kukertavaa solmiota. Koriste on oikein topattu ja ympyröity käsin ommelluilla pikkuhelmillä.


Koska laukusta tuli niin huikean hieno, se sai myös hienon vuorin entisestä kiinalaisesta aamutakista, sisällä on lisäksi vetoketjullinen tasku. Olkahihna on loputtomasti kestävää tekokuituhihnaa, jossa on yllätykseksemme Toini-tädin jäämistöön kuulunut jatkossolki.


Kun alan tehdä uutta laukkua, inspiroidun yleensä jostakin yksittäisestä materiaalista. Näissä nahkalaukuissa olen valinnut aina ensimmäiseksi kokoelmani sillä hetkellä puhuttelevimman solmion. Kahden hillityn laukun jälkeen riehaannuin tästä värikkäästä kravatista, josta leikatut pallukaiset pomppivat kuin rapujuhlien kynttilälyhdyt, joulupallot tai kiinalaisen korttelin eksoottiset valaisimet.

Laukku sopisi parhaiten lennokkaalle daamille, joka saisi elegantisti kuljetettua pitkulaisen laukun uumenissa vaikkapa viinipullon, vasaran taikka  sauvavatkaimen retkillensä mukaan.

Taidan lähestyä viimein fiksua ratkaisua noiden hihnojen kanssa. Kolmannessa laukussa on päädyissä palkeet, joihin on mahdollisempaa kiinnittää kuin sauman kohdalle. Laukun lukkosalvalla kiinitettävä hihna on vaihdettavissa, nyt se on kainalossa kannettavan mittainen.


Ihmeen ihana laukkuni sai sisätaskuunsakin luksusvetoketjun! Lasihelmet on ommeltu käsin kaksinkertaisella karhunlangalla, kyllä kestää.

Kuvan värit kertovat siitä, että lokakuinen aurinko laskee varhain, viimeinen kuva tarvitsi jo salaman.


Taidan tästä lähteä valitsemaan seuraavaa solmiota uuden laukkuni aiheeksi!

maanantai 18. toukokuuta 2015

Tyttöjen laukku valmiina!

Päivän tuotos on pari aiemmalle "asialliselle poikien ostoslaukulle", jonka ystäväperhe tilasi. Ihania ovat ystävät, jotka kannustavat harjoittelemaan! Minusta tästä tuli aika lailla "tyttöjen laukku", vaikka se onkin käytännöllisen mallinen ja kokoinen, Tässäkin on vahakangasvuori uikkareita ja jogurtteja ajatellen.



lauantai 16. toukokuuta 2015

Kesäkassien kavalkaadia

Tässä todistusaineistoa laukkutehtaani kyvyttömyydestä keskittyä sarjatuotantoon luomisinnon viettelyksessä...


Tämä tosi suuri kassi sopisi hyvin picnic-kassiksi niin kuvionsa kuin kokonsakin puolesta! Laitoin nauhan päähän lukkohaan, johon voi kiinnittää korkkiruuvin, ettei pääse syntymään sellaista katastrofia, että jää viinit juomatta retkellä.



Tässä asiallinen vaihtoehto. Merellistä tunnelmaa kukaties, mutta ei mitään romantiikkaa.




Tämän, myöskin asiallisen laukun tein asiallselle ystäväperheelle ostoslaukuksi. Siinä on vuori vähänkäytettyä vahakangspöytäliinaa sitlä varalta, että sattuu jogurttipurkki hajoamaan.



Tämä käsilaukuksi tilava yksilö kuuluu omiin suursuosikeihini! Siinä on yhdistetty hilpeää retrokangasta ja mintunväristä pellavaa, vetoketjullinen sisätasku löytyy, kuten lähes kaikista muistakin laukuistani. Ja ihan ikioma malli on tässä, jota jouduin hiukan mietiskelemään, mutta lopputulos on omasta mielestäni hehkeä ja käytännöllinen.



Tätä, huomattavan yksinkertaista laukkumallia olen tehnyt useamman kappaleen. Tässä nostalgisessa yksilössä on Hartolalaiselta kirpparilta löydettyä, olettaakseni aika vanhaa kasmirkuvioista kangasta, pitsiä ja tukevaa intianpuuvillaa (entinen pöytäliina). Hihna on väriin sopivaa vakosamettia. 



Jälleen väliin suurempi laukku - ja tämä oli myös suuritöinen. Sattui vaan olemaan niin hirmuisen hienosti yhteen sopivia kankaita, että oli pakko keksiä keinoja yhdistellä niitä samaan tuotteeseen. Siinä on nyt vanhaa peikonlehtikuvioista verhoa, paria eri pellavaista paneeliverhoa, puuvillaista pilkkukangasta ja vetskari, tietty sisätaskussa myös. Pohja on vahvistettu vanhoista farkuista leikatuilla, yhteen tikatuilla kaitaleilla.


Tämä vihreäsävyinen, suuri laukku oli ensimmäisiä kokeiluitani. Kansalaisopiston ompelupiirini iäkkäämmät toverini pitivät tästä kovasti, vaikka itse en ole ihan tyytyväinen. Siinä on tuo palje, joka tuo tilavuutta kassiin, mutta jotenkin ryhditön siitä tuli. Väsiyhdistelmät onnistuivat mielestäni hyvin, jos tykkää lehmuksenvihreästä värimaailmasta.


Ja tässä hehkeä käsilaukku hehkeälle prinsessalle! Käsilaukuksi tilava, napakoista kankaista ommeltu, romanttinen luomus. Siihen mahtuu iPad sisään, on testattu!



Herkkä ja hempeä kukkarolaukku, jossa on ulkotasku. Miten saattoikin sattua, että löysin juuri tuohon Pentikin pieneen kangastilkkuun (jonka sain ompelukerhokaverin jämistä) sopivan paksun kanvaskankaan kirpparin kassipäiviltä! Uskomaton yhteensattuma, kun tuo ei ole ihan yleinen väri minusta. Teen samalla yhdistelmällä varmaan lisää, niin kauan kuin sitä Pentikin palaa saa riittämään.



Yksinkertainen kukkarolaukku, jossa on tosi pitkään varastoissani pyörinyttä retroverhoa ja oikein silitettävällä tukihuovalla muhkeutettu täyte, vuori taitaa olla keltainen ja aurinkoinen. Kukkaronkehys on 13 cm leveä ja hihna on kiinnitetty kehyksen reunan alle takaa.




Jälleen muuan omista suosikeistani. Ja uskokaa täi älkää: tein näitä yhtenä sateisena viikonloppuna 8 kappaletta samanlaisia! Olalla kannetta, rento kassi, jossa on vetoketjullinen sisätasku, nappikiinnitys sekä suuaukkoon että ulkotaskuun. Sisään mahtuu jopa A4-kokoinen tavara. Kangas on tosi kevyttä,ohutta, mutta hurjan vahvaa - en tiedä mitä, kirpparilöytöjä. Tämän kassin saisi kätevästi jemmattua vaikka varakassiksi toiseen laukkuun, koska se ei vie paljon tilaa. Vuori on pirteää vihreävalkoista pussilakanaa ja tuo omppukangas on vanha verho. Livenä näkyy, että vihreä kookosnappi istuu kuin nenä päähän tuohon omppukuosiin, mutta mokasin kuvatessa.



Valikoima pienempiä tuotteita, nämä ovat meikkipussikokoa...



... ja nämä ovat pikkukukkaroita. Siinä on sekä vetoketjullisia, kehyksellisiä että vielä noita veikeitä suujousikukkaroita, joissa on lukkohaka avainta varten sisällä. Näitä pikkutuotteita olisi kesällä tarkoitus ommella mökilläkin, kun vaan saisin leikattua valmiita kappaleita, jotka olisi kätevää pakata mukaan.



Mitäs tästä sanotte!? Minusta se on valikoimani helmi! Pienehkö kukkarolaukku, kehys on 15 cm leveä, mutta laukku on yllättävän tilava, kun mallissa on tuo palje, joka leventää pohjan. Kaunottarella on nappikiinnitteinen ulkotasku,avonainen, pieni kännykkätasku sisällä, ja siihen tulee pitkä, kapea hihna vielä jonain päivänä.

Minulla sattui olemaan noin hienosti kokonaisuuteen sopiva pitsiliina,jonka purin osiin, että sain noita koristekappaleita tuotteeseen, mutta niitä oli vain kuusi ruusua yhdessä liinassa. Jos kenelle sattuu silmään vastaavia liinoja kirppareilla tai kotinurkissa, niin olen kiinnostunut!

perjantai 15. toukokuuta 2015

Kesäkassitehdas

Minulla on huikea kierrätyskangasvalikoima, loputtomasti tuoteideoita ja paljon kaikenmoista tilpehööriä, jota tarvitaan laukkujen ja kukkaroiden tekoon. Ongelmani tuppaa olemaan se, etten malta tehdä sarjatuotantoa, kun uusi ajatus jo valtaa pään. Tarkoitushan olisi kesämyyjäisissä myös myydä tuotteita.

Ihan viimeisimpiä kesäsesonkituotteitani ovat olleet rottinkikahvaiset, isot kassit. Muutamia kuvia siis niistä.

Ja tänään sain viimein kolmisen kuukautta sitten tilaamani kännykkälaukkukokoiset kukkaronkehykset kangastukusta, jeee! Ostin kaikki 50 kpl, jotka maailmasta oli saatu kasaan - jopa sitäkin varten, että oppisin tekemään vähän sarjatyötä.

En ole itse ollenkaan pukeutumisesta kiinnostunut (jos kelit sallisivat, kulkisin ilkosillani), mutta on mahtavan hauskaa suunnitella laukkuja, kasseja ja kukkaroita kuvitellen, millainen pukeutuva henkilö niitä voisi käyttää!



Vanhasta verhosta tehty jadenvärinen kassi oli kokeiluyksilö, jonka tein melkein ohjeen mukaan, mutten ollut malliin tyytyväinen, niinpä tein omalla mallilla lisää kasseja, kun olin juuri saanut nettikaupasta tilaamani rottinkikahvat postista.



Oih ja voih - olisinpa niin ruusuinen hahmo, että voisin kantaa tämmöistä kesäkassia! Ruusukangas on tosivanhaa verhoa, johon silitin tukikankaan, jotta se kestää. Yläosa on keltaista farkkukangasta ja vuori on hempeän raidallinen, myös vanha verhokangas. Ostin pari viikkoa sitten napinpäällystyslaitteen, jolla tein tuon koristenapin laukkuun.


No niin, hieman maltillisempaa väliin. Tosi paksusta, miellyttävästä puuvillakankaasta tehty kassi, vuori on entistä pussilakanaa. Asiallinen vaihtoehto erityisesti merihenkiselle - eikö?


Tämä vanha verhokangas kuuluu suosikeihini, tuskin raaskin tehdä siitä mitään, kun se on niin hieno, että tekee mieli säästää. Tein nyt kuitenkin mielestäni hienon kassin, yläosa on farkun tapaista kirpparilöytöä ja vuorissa huikea pallokuosi. Kookospähkinänappi kruunaa kokonaisuuden. Hienon kankaan kunniaksi vetoketjullinen sisätasku.


Alla oleva laukku on keväällä käymäni kierrätyslaukkukurssin antia. Varsin naisellinen, sanoisinko suorastaan mamsellimainen, tilava olalla kannettava laukku. Koristeena vanha, pariton korvakoru, vuori jotain kiinalaista, kuosiin kudottua kangasta. 




Alla vetoketjullinen versio ruusukangaslaukusta, yläosassa entistä ruudullista jakkupukua. Hihna on valmista, kapeaa nailonnauhaa, vahvaa ja nuhraantumatonta.


Sokerina pohjalla kuva pienestä kukkarokassista, joka malliltaan mielestäni tuo mieleen vanhan konduktöörin tai rahastajan laukun. Tuo hehkeä retrokangas on kirpparilöytöjä, mutta mintunvärinen pellavakangas on mekosta, jota käytin vuosia sitten ystäväni häissä. Ja haa - taas omatekoinen nappi!